Avainsana-arkisto: Kunta

Liikenneturvallisuus ja ELY-keskuksen parametrit

V-SS 12.10. kertoo, miksi ELY-keskus on hyllyttänyt Kustavintietä koskevan julkaisunsa ”Liikenneturvallisuustarkastus ja nopeusrajoitusselvitys seututielle 192” (ELY-keskuksen julkaisusarja Raportteja 16/2018). Sen laatimisesta ovat vastanneet Erica Rosenius ja Marika Leppäniemi Ramboll Finland Oy:stä sekä ELY-keskuksesta Meeri Niinisalo ja Jaakko Klang (ohjausryhmän puheenjohtaja). 

Hyllyttämisestä vastaavan liikennejärjestelmäpäällikkö Hanna Lindholmin mukaan liikenneturvallisuus on vain yksi parametri tieliikenteen järjestämisessä. V-SS:n 16.10.mielipidepalstalla hän täsmentää parametriluetteloaan: rahoitus, olosuhteiden ennakoitavuus, ympäristönäkökohdat, meluhaitat, liikenteen sujuvuus (matka-aika ja -kustannukset sekä ennakoitavuus). Näiden parametrien vuoksi ELY-keskus kertoo hyllyttäneensä selvityksen esittämät nopeusrajoitukset ja muut liikenneturvallisuustoimenpiteet.

Parametrit vaikuttavat asiaan aivan päinvastoin kuin Lindholm:

1. Rahoitus. Selvitykseen sisältyvät vain kaikkein halvimmat turvallisuuden parannustoimet.

2. Olosuhteiden ennakoitavuus. Kuten selvityksen esipuhekin toteaa, nimenomaan ennakoitavuus on tehtyjen esitysten keskeinen perusta.

3. Ympäristönäkökohdat. Kaikki ympäristöhaitat kasvihuoneilmiötä myöten vähenevät, kun ajonopeudet laskevat ja yhdenmukaistuvat.

4. Meluhaitat. Ajonopeuden laskeminen vähentää melua ympäristössä ja autoissa. Autojen keskinopeuden pudotus 10 km/h vähentää ympäristömelua 0,7-2,1 dB.

5. Sujuvuus (matka-aika, -kustannukset, ennakoitavuus): Kaksikaistaisen väylän liikenteenvälityskyvyn maksimi tyypillisessä väyläverkostossa on suurimmillaan ajonopeuksien ollessa 40-60km/h. Etuajo-oikeutetulla väylällä ajavien suuremmat nopeudet lyhentävät heidän matka-aikaansa vähemmän kuin ne pidentävät risteävien ajajien matka-aikaa. Muut ajokustannukset kasvavat vauhdin kasvaessa. Varsinkin yli 80 km/h vauhdissa ennakointikyky heikkenee sekä ihmisellä että muilla eläimillä.

ELY-keskus torjuu siis helposti ja halvalla toteutettavat nopeusrajoitukset ja muut turvallisuustoimet, koska ”muut parametrit” vaativat vielä alhaisempia nopeusrajoituksia! Parametrit eivät siis voi olla hyllyttämisen todellinen syy. Ne näyttävät savuverholta, jolla piilotellaan Bemari- lajin kuskien yhteydenottoja.

Liikenneturvallisuuden parantamiseksi Mietoisten – Mynämäen välillä ELY-keskus haluaa vaarallisimmalla osuudella heittää joen puolella kulkevan kevyenliikenteenväylän kaksi kertaa maantien yli. Koska lähes kaikkien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kumpikin päätepiste sijaitsee joenpuolella, ELY-keskus siis pakottaisi lähes kaikki käyttäjät kaikilla matkoillaan neljään turhaan ja vaaralliseen Asemantien-Mynämäentien ylitykseen.

Ovatko nämä häränpyllynheitot liikenneturvallisuudesta vastaavan ELY-keskuksen ”uusi normaali”?

Osmo Kivivuori

KUNTASOPIMUKSEN KEVYENLIIKENTEENVÄYLÄN JARRUTUS

Sopimuksen 23.1.2006 väylistä on edelleen toteuttamatta Tavastilan ja Aseman kaupan väli. Suunnittelun alkamisesta on yli 9 vuotta. Jarrutus on ennätyksellistä. Sitä on työnnetty päättäjien kontolta maanomistajien erimielisyyksien tiliin. Kuitenkin maaomistajien on hyväksyttävää ja kuuluu esittää suunnitteluun omalta kannaltaan merkitykselliset asiat, eikä heidän keskenään vastakkaisia näkökohtia pidä käyttää virka- ja päättäjävastuusta luistelemiseen eikä hankkeen vedättämiseen.

  Vihdoin kesällä saatiin Liikenneviraston päätös Tavastilan-Kurinantien osuudesta lähes kaavojen, liitossopimuksen, luottamuselinten päätösten ja asukkaiden edellyttämässä muodossa.

  Kurinantie-Aseman kauppa -osuudella tiepenger mutkittelee rakennettujen kiinteistöjen välissä, Kurinantien kohdalla pohjan lujuus on epäselvä ja tien käyttäjätkin näkevät painuman viereisessä mutkassa. Ongelmaosuuden tiesuunnitelma on nähtävillä.

  Alun perin, Destian Toimenpidesuunnitelmassa 18.6.2009, väylä oli vastoin päätöksiä erillisenä, osin tiepenkereen levityksenä itäpuolella (VE1), vaikka kymmenet alueen asukkaat olivat juuri vaatineet joen puolelle. Lainvoimaiset päätökset kuitattiin ”Vaihtoehtotarkastelulla: Rakentamiskustannukset muodostuvat suuremmiksi tien siirron takia.”

  28.9.2009 Destia tekaisi Täydennyksen väylän sijoittamisesta joenpuolelle, ongelmakohdissa tien levennyksenä, osin erillisenä (VE2). Sen kustannusarvio oli 940000€ eli 158000€ enemmän kuin VE1. Vertailu oli virheellinen. Yhdistykset toimittivat 5.10.2009 esityksen suunnitelman muuttamiseksi aiempien päätösten mukaiseksi. Esityksessä oli yhdyskuntarakennetta ja turvallisuutta koskevat perustelut ja teknistaloudelliset rakenneratkaisut (VE3). Luottamuselimet päättivätkin edelleen sijoittaa väylän joen puolelle.

  2009 alkaen ongelmaosuudella oli kolme vaihtoehtoa:

VE1: kevyt liikenne tiepenkereen levennyksellä/erillisenä itäpuolella.

VE2: kevyt liikenne tiepenkereen levennyksellä/erillisenä joenpuolella.

VE3: tiepenkereen (ajoradan) levennys itäreunalla, kevyt liikenne joenpuolella 2-3 metriä leveällä nykyisen ajoradan osalla.

  Virkamiehet, ELY-keskus ja konsultit ovat kohta vuosikymmenen ajan pimittäneet kaikista asiakirjoista VE3:n. On vain tilattu lisää konsulttitöitä vertailemaan vaihtoehtoja VE1 ja VE2 ilman vertailua luottamuselinten ja asukkaiden VE3:een. Kun Sito Oy löysi aiemmista VE1-VE2 -vertailusta kustannuseroja kasvattavia, asukkaiden esityksessä osoitettuja virheitä, palkattiin uusi konsultti Ramboll Oy. Sen tutkimusten perusteella kehitettiin tolkuton kustannusero: VE1 280000€, VE2 889000€. Se sai 17.1.2018 Teknisen lautakunnan aiempien päätösten vastaisesti tilaamaan VE1-tiesuunnittelman.

  Rambollin tekstistä paljastuu VE1-VE2 -kustannuseron kehittely: Kurinantien liittymän luo asennetut ”inklinometriputket” kertovat, ”että maa on jatkuvassa liikkeessä ja siirtymä jokeen päin on noin 3-4 cm vuodessa. Tarkasteluissa on lisäksi todettu, että alueen vakavuus (stabiliteetti) on heikko ja… heikentyy edelleen, kun… joen puolelle toteutetaan klv.”

  Tekninen johtaja selitti 8.5.2018 yleisötilaisuudessa kustannuseron: Jos Kurinantien liittymässä tapahtuu sortuma, sen maksaa VE1:ssä valtio, VE2:ssa kunta. Siksi kunta joutuisi VE2:ssa kustantamaan tolkuttoman kalliin tukimuurin.

  Sisiliassa kauppias joutuu valitsemaan liikkeensä hajoamisen ja suojelurahan välillä, vaihtoehtoa lukot ei anneta. 17.1.2018 Tekninen lautakunta suostui valintaan toiminnallisesti kelvottoman vaihtoehdon VE1 ja kalliiksi tekemällä tehdyn VE2 välillä, eikä vaatinut parasta vaihtoehtoa VE3.

  Konsulttien todistellessa, että VE2 ei ole turvallinen ilman tukimuuria, he tulevat todistaneeksi, että aiempien päätösten ja asukkaiden VE3 on turvallinen. Se vähentäisi nykyistä sortumavaaraa, koska raskas liikenne siirtyisi 3 metriä kauemmas joesta eikä joenpuolella tehtäisi tietöitä.

  Korvensuun tiesortuma ja Rambollin selvitys ennakoivat: Sortumavaara on jo olemassa. Sen poistaminen valtion tiellä on valtion maksettava.

Osmo Kivivuori