NYT RANTARATAA JA LÄHIJUNALIIKENNETTÄ KEHITTÄMÄÄN
Tunnin juna -agitaatio ja sen kritiikki
Talvella 2020 tiedotusvälineiden luomassa kuvassa Turun Tunnin juna -hanke näytti etenevän muutamien kuntien, poliittisten päättäjien ja yritysmaailman yhteisenä projektina ilman laajempaa kriittistä arviointia. Hanke ja sen uutisointi oli epäuskottavaa sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Vallan vahtikoirat eivät haukkuneet, vaan hymistelivät. Lukijat varjeltiin Tunnin juna -kriittisiltä tiedoilta ja mielipiteiltä. Kansalaisen, erityisesti junarakastajan, oli pakko kahlata Ratahallintokeskuksen/Liikenneviraston/Väyläviraston Turku-Helsinki -yhteyttä koskevat julkaisut 2000-2020, maakuntakaavat ja asianomaisten kuntien yleiskaavat sekä Turun Tunnin juna -hankkeen agitaatiosivusto.
Tuli selväksi, että Tunnin juna -hanke hankki kannatuksensa väärillä kilometrimitoilla, minuuttilukemilla, kustannusluvuilla ja adjektiiveilla. Niiden kuorrutukseksi verrattiin miljardien Oikorataa vähän paikkailtuun Rantarataan ja laskettiin myös Turku-Salo ja Espoo-Helsinki parannussuunnitelmat Oikoradan piikkiin, vaikka ne ovat osa nykyisen Rantaradan kehittämistä. Vuosi sitten Tunnin juna -sivuston ylläpitäjiä pyydettiin useita kertoja poistamaan/korjaamaan sivuston väärät tiedot. Sitä ei tehty. Väärät tiedot pidettiin sivustolla niin kauan kuin tarvittiin Tunnin juna -hanketta edistävien valtiovallan ja kuntien päätösten (mm. 25.6.) läpiajamiseen. Sen jälkeen sivusto poisti joitakin vääriä numerotietoja ja siirtyi tunnepohjaiseen adjektiivi-manipulointiin.
Rautatieviranomaiset eivät käyttäneet Tunnin juna -nimivalhetta, mutta heidän Rantaradan kehittämistä tukevat näkökulmansa nuutuivat vähitellen yritysmaailman ja poliittisten päättäjien projektin jalkoihin.
Kirjoitin 25.9.2020 Tunnin juna -agitaation vääristä tiedoista, nimivalheesta ja Rantaradan kehittämisen mitätöinnistä laajan kritiikin blogiini (www.osmokivivuori.fi: ”Tunnin juna – vääriä tietoja ja miljardiurakoita”. Toimitin kirjoituksen suoraan päättäjille, ao. ministereille ja kansanedustajille sekä kaikille Oikorata- ja Rantaratalinjojen kunnanvaltuutetuille. Lukijoiden palaute välitti runsaasti aiempaa Tunnin junaa/Oikorataa kyseenalaistavaa / vastustavaa ja Rantaradan kehittämistä puoltavaa toimintaa ja argumentaatiota (mm. avoin facebook-info ”Tunnin juna väärillä raiteilla”). Se on jäänyt sivuun tiedotusvälineiden omissa jutuissa ja mielipidepalstoilla. Tunnin juna -nimivalhe, väärät luvut ja vaihtoehtoiset faktat kelluvat Trumppilandiassa edelleen.
”Ruma sana sanotaan niin kuin se on”
Blogi – palautteista kaksi kohdistui Tunnin juna -sivuston vääristä tietoista ja ilmaisuista käyttämiini sanoihin: agitaatio, manipulointi, huijaus, sumutus, hämärtäminen, vääristely, valehtelu, valhe, nimivalhe. Valhe-johdannaisia sanoja käytin todetessani, että rautatieviranomaiset eivät sellaisiin syyllistyneet. Sen sijaan Tunnin juna -sivuston ylläpitäjiä koskevina sanat olivat kohdallaan. Sanoista vahvimmat olisivat ehkä olleet kohtuuttomia, jos kyse olisi vain Tunnin-junan/Oikoradan adjektiivien liioittelusta, ”suurpiirteisestä” kilometrien ja minuuttien aliarvioinnista tai ”optimistisesti” arvioiduista kustannuksista. Mutta kun Tunnin juna -sivusto toistuvista korjausvaatimuksista piittaamatta pitkään kieltäytyi oikaisemasta vääriä numerotietoja, niiden status tummui tarkoituksellisiksi valheiksi.
2020 loppuun mennessä Tunnin junan/Oikoradan vääriä perusteita, surkeaa kustannus/hyötysuhdetta ja kehnoa ympäristövaikutusten tasetta ovat ryöpyttäneet lukuisten muiden kirjoittajien ohella:
– Liikenneministeriön edellinen kansliapäällikkö Juhani Korpela lehtikirjoituksessaan;
– Suomen liikennesuunnittelun ”grand old man” Pentti Murole blogissaan;
– Väylävirasto hankearvioinnissaan ”Helsinki-Turku – nopea junayhteys” (Väyläviraston julkaisu 50/2020) ja
– Euroopan Tilintarkastustuomioistuimen Erityiskertomus 19/2018 ”Euroopan suurten nopeuksien rautatieverkko”
Tämä asiakirja osoittaa Euroopan nykyisen suurten nopeuksien rautatieverkon merkittäviltä osilta suuriksi virheinvestoinneiksi perusteilla, jotka paljastavat Turun Tunnin junan vielä kelvottomammaksi hankkeeksi:
– 300 km/h ohjenopeuden radan ja junan kustannukset ovat suhteessa saavutettaviin liikenne-etuihin huomattavasti suuremmat kuin 200 km/h radalla ja junalla.
– Suurnopeusjunaliikenne voi olla taloudellisesti ja toiminnallisesti mielekästä, kun asemien väli on satoja kilometrejä ja matkustajia vähintään 9 miljoonaa /vuosi. Turku-Helsinki välillä matkustajamäärä on alle 2 miljoonaa / vuosi ja nousisi Tunnin juna -hankkeen mukana vain 2,5 miljoonaan.
– Suurnopeusjunan kiihdyttäminen vauhtiin 300 km/h ja vauhdista pysäyttäminen vie näin lyhyellä matkalla suhteettoman paljon aikaa ja energiaa eikä Turku-Helsinki väliasemilla voisi pysähtyä.
– Helsinki-Turku -expressjunan ajoaika Oikoradan avulla olisi nopeustasolla 250 km/h kolme minuuttia lyhyempi kuin nopeustasolla 200 km/h. Espoo-Salo -suurnopeusradan rakentaminen olisi mieletön investointi (3 miljardia euroa) muutamasta minuutista. Miljardi Rantaradalle antaa paljon paremman hyöty/kustannus -suhteen.
– Huonolla säällä esim. lumisateessa maksiminopeus pitää kaikilla radoilla olla alle 200 km/h.
– Euroopan Tilintarkastustuomioistuimen Erityiskertomus 19/2018 toteaa, että jos nykyisten tavanomaisten ratojen parantamista koskeva vaihtoehto otettaisiin asianmukaisesti huomioon, seurauksena saattaisi olla useiden miljardien eurojen säästöt.
Johtopäätösten aika
Kun kansalaiset saavat oikeat kilometri-, matka-, aika- ja kustannusluvut sekä laatukriteerit väärien tilalle, heidän on helppo tarkistaa mielipiteensä. Entä nimensä ja kuvansa hankkeen tueksi antaneet julkisuuden henkilöt, päättäjät? Tunnin junan julkitukijaksi on voinut ajautua, jos on uskonut agitaatio-sivuston vääriin numerotietoihin, ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin. Voi olla vaikeaa irrottautua hankkeesta, jota on näin aktiivisesti tukenut. Toisaalta hiljaa nyt olemalla tulee osalliseksi väärien tietojen levittämiseen ja väärien tietojen käyttämiseen rahan hankkimiseksi. Sekä viranomaisten että vaaleilla valittujen/valittavien päättäjien arvokkaimpia ominaisuuksia on rohkeus ottaa huomioon oikeat tiedot ja tehdä niiden mukaiset johtopäätökset. Kun siihen kykenee, on entistä tukevammalla pohjalla myös tulevissa vaaleissa ja virkavalinnoissa.
Runsaat 50 vuotta sitten miljardisuunnitelmalla ”Kiinteä tieyhteys Ahvenanmaa – Varsinais-Suomi” eli Lännentie oli laaja kannatus poliittisten päättäjien, yritysmaailman johtajien ja mediankin piirissä. Helsingin Sanomissa oli 13.9.1970 kriittinen kokosivun kirjoitus hankkeesta. Kirjoitus meni tiedoksi myös päättäjille. Vastauksessa kirjoittajalle
– presidentti Urho Kekkonen ilmoitti aiemman myönteisen kantansa Lännentie -hankkeeseen muuttuneen;
– tuleva presidentti Mauno Koivisto kirjoitti: ”Olen iloinen siitä, että olette nähnyt vaivaa niin perustellusti paljastaa sen humpuukin, mitä Lännentie-hanke edustaa”;
– tie- ja vesirakennushallituksen pääjohtaja Martti Niskala vastasi ”Mielestäni on hyvä, että julkisuudessa on kiinnitetty huomiota tähän asiaan juuri sillä tavalla kuin olette näissä kirjoituksissanne tehnyt.”
Syntyneen julkisen keskustelun ja puolueiden päätösten tuloksena laajaa tukea aiemmin saanut Lännentie-hanke kaatui. Rohkeus perustaa kantansa ja rohkeus muuttaa kantansa tosiasioiden mukaan olivat ja ovat kansalaisten mielissä merkittäviä hyveitä ja toivat/tuovat lisää arvostusta niin luottamustehtävissä kuin viroissa.
Lännentie-hankkeella ja ”Tunnin junan” nimissä prässätyllä Espoo-Salo – Oikoratahankkeella on paljon yhteisiä ominaisuuksia, menettelytapoja ja vaiheita.
Tunnin junan/Oikoradan hautaaminen vapauttaa päättäjien ja viranomaisten resursseja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen linjaamalla tavalla Rantaradan parantamiseen.
Varsinais-Suomi ja Länsi-Uusimaa Rantarata-yhteistyöhön
Helsinki-Karjaa -rataosuudelle suunnitellut perusparannus- ja kehittämistoimet ovat laatu/hyöty/haitta/kustannus -tarkastelussa edullisia tulevaisuusinvestointeja sekä Varsinais-Suomen että Länsi-Uudenmaan kauko- ja lähijunaliikenteeseen. Samoin Turku-Salo -rataosuudelle suunniteltu kaksoisraide ja Salo-Karjaa -rataosuuden suunnitellut perusparannus- ja kehittämistoimet kohentavat hyvällä hyötysuhteella junayhteyksiä Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan lähijuna-alueiden välillä, Uudenkaupungin ja Loimaan suunnista, Turusta ja Salosta Karjaalle, Tammisaaren – Hangon suuntaan ja Kirkkonummen – Espoon suuntaan.
Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan yhteyksiä kohentavat toimet ja eurot Rantaradalla lisäävät samalla Turku-Helsinki -junien nopeutta, laatua ja vähitellen myös vuoroja. Kohtuullisella investoinnilla myös Lohja saadaan liitettyä näiden parantuvien yhteyksien piiriin.
Jos väärillä tiedoilla jo kasattua hankeyhtiötä ei pystytä uudelleen organisoimaan Rantarata-keskeiseksi kauko- ja lähijunaliikenteen yhteistyöorganisaatioksi, sellainen täytyy koota ja perustaa. Kevään kuntavaaleissa ja tulevissa maakunta- ja eduskuntavaaleissa kannattaa Rantarata-kunnissamme, Uudestakaupungista ja Hangosta Helsinkiin, äänestää vain sellaista ehdokasta, joka ei junaile miljardeja euroja väärien tietojen Oikorataan, vaan tuo satoja miljoonia euroja Turku-Salo-Karjaa-Helsinki – Rantaradan kehittämiseen.