Säälittely niille, jotka ennätyksellisesti nukkuivat Mynämäessä Kepun ja PerSut vaalivoittoon. Sen siitä saa, kun nukkuu, nukkuu vaan. 

Jos Kepu ja PerSut olisivat saaneet voittonsa kunnan äänestysprosentin parantuessa, olisin onnitellut niitä demokratian edistymisestä. Nyt niiden vaalivoitto himmenee surulliseksi susihysterian levittämiseksi. SDP:n, Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton menetykset toivottavasti herättävät ne avoimempaan toimintaan.

Kuntavaalit ovat keino toteuttaa demokraattinen vallanjako matemaattisella tarkkuudella äänestäjien tahdon mukaisesti. Joskus vaalien tuloksia kuitenkin käytetään, erään belgialaisen herra d’Hontin outoa laskutapaa käyttäen, väkivoimalla vaalitulosta suuremman vallan kahmintaan. Näin kävi Mynämäessä neljä vuotta sitten.

Toivottavasti Kokoomus nyt tukee viime vaaleissa syntynyttä laajaa (SDP, Vas, PerS ja Vihreät) pyrkimystä toteuttaa puolueiden ääniosuuksien mukainen vallanjako kunnanhallituksessa, lautakunnissa ja muissa luottamuselimissä.

Luotan siihen, että perussuomalaisten neljä vuotta sitten antama tuki Mynämäen demokraattiselle vallanjaolle on edelleen voimassa. Toivon, että nyt myös keskustapuolueen väki ymmärtää, että vaalien osoittamat ääniprosentit ovat ainoa oikeudenmukainen tapa jakaa valta. Myös Kristillisdemokraattien tulee saada äänestäjien osoittama 0,97 prosenttia siitä vallasta, joka luottamustoimipaikkoja jaettaessa nyt on demokraattisesti jaettava.

Tähän todelliseen demokratiaan vihreät pyrkivät luottamustoimien jaossa neljä vuotta sitten ja pyrkivät myös nyt.

Lue Helsingin Sanomat 27.10.2012 sivu A13 

Muutama viikko sitten sain tietää, että oikeusministeriön Vaalilain 10 §:n nojalla antamissa virallisissa ohjeissa annettiin ohje, että ehdokkaana olevat vaalilautakuntien jäsenet ja varajäsenet eivät saa esteellisinä osallistua ääntenlaskentaan. Ohje on karkeasti lainvastainen.

Oikeusministeriö perustaa ohjeensa Hallintolain esteellisyyspykälään. Hallintolain 5§ kuitenkin määrää: ”Jos muussa laissa on tästä poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemasta.” Esteellisyydestä vaalitehtävissä, kuten vaalilautakunnissa säädetään nimenomaan Vaalilaissa. Sen mukaan (15§)ehdokkaat eivät ole esteellisiä ääntenlaskennassa. Vaalilain perusteluissa (Hallituksen esitys Vaalilaiksi 48/1998) esteettömyys perustellaan näin:

”16§(eduskunnan hyväksymä 15§),

Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta, 2. kappale:

Uutena vaalitoimikuntaa yleisesti koskevana säännöksenä sisältyisi pykälään säännös siitä, että asianomaisissa vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Voimassa olevan lain mukaan tämä kielto on koskenut vain kotiäänestyksestä huolehtivia vaalitoimikunnan jäseniä. Kiellon soveltamisalan laajentaminen on nähty perustelluksi, koska laitoksissa toimitettava ennakkoäänestys voidaan toimittaa kotiäänestyksen tapaan jopa potilashuoneissa ja kun näissä laitoksissa äänestävien joukossa voidaan arvioida olevan keskimäärin enemmän vaikutuksille alttiita äänestäjiä kuin äänestysalueessa äänestävien keskuudessa. Vaalilautakunnan jäseniin ja varajäseniin kielto ei ulottuisi.

On katsottu, että vaalilautakuntiin saattaisi olla vaikea löytää riittävän taidokasta ja kokenutta henkilöstöä, jos ehdokkaita ei tarvittaessa voitaisi käyttää jäseninä tai varajäseninä. Lisäksi vaalilautakunnissa toimii käytännössä luonnostaan tietty eri puolueista tai äänestäjäryhmistä valittujen välinen keskinäinen valvonta.”

Oikeusministeriön ohje on siis karkeasti lainvastainen ja edellyttää ehdokkaina olevia vaalilautakunnan jäseniä ilmoittamaan itsensä esteelliseksi äänten laskentaan. Jos jäsen näin tekee, hän syyllistyy lainvastaiseen tekoon.

Suomen vaaleissa koko ääntenlaskennan rehellisyys ja uskottavuus perustuu siihen, että vaalilain mukaan nimenomaan kaikkien ehdokkaita asettaneiden puolueiden valitsemat jäsenet/varajäsenet osallistuvat toisiaan valvoen ääntenlaskentaan. Tällöin yksittäinen jäsen, esimerkiksi ehdokkaana oleva, ei yksin laske kenenkään ääniä. Kaikkien puolueiden edustajat hyväksyvät lautakunnassa alustavan laskennan tuloksen ja äänestysliput lähetetään keskusvaalilautakunnalle.

Lainvastaisen ohjeen aiheuttamasta kaaoksesta kunnissa uutisoitiin useissa YLE:n uutisissa. Kun en saanut muita teitä asiaan korjausta ennen vaaleja, ilmoitin käsitykseni ja sen perustana olevat lainkohdat Helsingin Sanomien toimitukselle. HS teki asiasta uutisen ja haastatteli lainvastaisen ohjeen antanutta oikeusministeriön vaalijohtaja Antti Jääskeläistä. Tämä joutui uutisessa myöntämään, että vaalilautakunnan jäsenet eivät olekaan esteellisiä ja että kaaoksen aiheuttanut lakisääteinen ohje olikin vain oikeusministeriön suositus. Heh, heh…

Jääskeläisen kiemurtelusta huolimatta Suomen kuntavaalit voidaan nyt toteuttaa voimassa olevan vaalilain mukaisesti.
Lue Helsingin Sanomat 27.10.2012 sivu A13