VALTUUSTOALOITE: MYNÄMÄEN BUSSILINJOJEN KEHITTÄMINEN

Nykytilanne

Mynämäen läpi on aiemmin kulkenut kolme kohtuullista yhdistävää bussireittiä: Kustavintietä käyttävät bussit sekä Vehmaantietä käyttäneet ja Raumantietä käyttävät, Mynämäen linja-autoaseman kautta kulkeneet bussit.

Näitä bussiyhteyksiä on karsittu kovalla kädellä. Mietoisten kirkonkylän kautta poikenneita Kustavintien bussivuoroja vähennettiin vastikään. Vehmaantien bussivuorot on muutamaa koulubussivuoroa lukuun ottamatta lopetettu muutamia vuosia sitten. Mynämäen muista asutuskeskittymistä ei ole bussilinjoja keskustaan, poikkeuksina Pyheen suunnasta koululaisia kouluun ja takaisin kuljettava vuoro ja muutama Karjalan alueen kouluaikaisvuoro.

Suurin epäkohta Mynämäen sisäisissä yhteyksissä on kuitenkin Mynämäen muiden suurten kylien ja keskustan välisen, pysyvän aikataulun bussireitin puuttuminen. Erilaiset tilausbussi- ja –taksijärjestelmät eivät korvaa säännöllistä bussireittiä, vaan niitä pitäisi käyttää säännöllisten bussireittien syöttöliikenteeseen. Niillä pidemmillä matkoilla, joille mikään bussilinja tai -vuoro ei sovi, voidaan pyrkiä kimppakyyteihin.

Bussiliikenteen yleiset edellytykset

Tiedämme, että bussiliikenteen kehittäminen ja jopa säilyttäminen on joutunut ahtaalle. Valtionosuus joukkoliikenteen tukemisessa on 2000-luvulla pysynyt 40 miljoonassa eurossa samalla kun joukkoliikenteen kustannukset ovat nousseet 50 %. Kunnat eivät myöskään ole lisänneet määrärahoja joukkoliikenteen tukemiseen.

Liian moni, jolla olisi mahdollisuus käyttää linja-autoa, ajaa omalla autollaan. Kun yksi bussivuoro tulee niin epätaloudelliseksi, että se lopetetaan, osa sitä vielä käyttäneistä joutuu turvautumaan omaan autoonsa, jolloin he jäävät pois myös toiseen suuntaan kulkevasta bussivuorosta, joka taas puolestaan alittaa kannattavuuden rajan ja joudutaan lopettamaan, jolloin osa sitä vielä käyttäneistä jne…..

Kehityksen suunta on kuitenkin jo kääntynyt. Autoistuneimmissa maissa ja muuallakin kaupungeissa käytössä olevien henkilöautojen määrä ja oman auton käyttö ovat vähenemässä ja julkisen liikenteen osuus kasvamassa. Kasvihuoneilmiö ja muut ympäristövaikutukset nousevat yhä keskeisemmin vaikuttamaan myös liikenteen kehittämiseen. EU on uudistamassa palvelusopimusasetustaan. Bussiliikenteen kokonaisuus kannattaa rakentaa vuoden 2014 aikarajaa ajatellen.

Yksityiskohtaiset perustelut tarvittaville Mynämäen kunnan toimenpiteille:

1. Kustavintien bussireittien poikkeaminen Mietoisten kirkonkylään

Mietoisten kirkon poikkeama aiheuttaa Uudenkaupungin-Turun bussille vajaan 1,7 km:n eli 2 prosentin matkanlisäyksen. Matka-ajan kokonaislisäys nopeusrajoitukset huomioon ottaen on vajaat 3 minuuttia eli 3,5 prosenttia matka-ajasta. Tällä osuudella kokemuksen mukaan yleensä nousee tai poistuu 3-5 matkustajaa, noin 20-50 % bussin tällöisistä matkustajista.

Vuorojen vähennys on heikentänyt Pyheen ja Mietoisten kirkonseudun välisiä yhteyksiä. Kirkonseudun yhteydet Turun ja Uudenkaupungin suuntaan ovat heikentyneet. Osa Kirkonseudun pysäkkien matkustajista ei voi kuntonsa, kantamustensa tai ajankäyttönsä vuoksi kulkea Kustavintien pysäkeille ja bussivuoroille. vaan bussien käyttö vähenee ja henkilöautojen käyttö lisääntyy. Palvelujen saanti heikkenee ja matkakustannukset lisääntyvät.

Näin ollen nykyistä useampia Kustavintien bussivuoroja on toiminnallisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristönäkökohtien kannalta perusteltua palauttaa tai siirtää kulkemaan Mietoisten kirkonkylän kautta.

2. Vehmaantien ja Pyheen suunnan yhteydet

Uuusikaupunki-Vehmaa-Mynämäki-Turku –reitti on matkassa ja ajassa vain muutaman prosentin pidempi kuin Uusikaupunki-Mietoinen-Turku ja lyhyempi kuin Uusikaupunki-Laitila-Turku.

Tapahtunut Vehmaantien bussivuorojen poistaminen käytännössä katkaisi Mynämäen ja Vehmaan kuntien keskustojen väliset bussiyhteydet ja lopetti tienvarren kylien asukkailta bussiyhteydet omien kuntien keskustoihin sekä Turkuun ja Uutenkaupunkiin. Näin aiheutettiin Mynämäen puolella Jutilan-Korvensuun-Huolin-Munnuisten-Lempiskallion suunnan asukkaille oleellista palvelujen heikentymistä ja matkakustannusten kasvua.

Vahingon korjaamiseksi on perusteltua siirtää joitakin Y-tien (ja/tai Laitilan) kautta kulkevia Uudenkaupungin bussivuoroja Vehmaantietä kulkeviksi ja palauttaa aiempi bussivuoromäärä.

Kustavi-Pyhe-Mynämäki-Turku -reitti on vain muutaman prosentin pidempi kuin Kustavi-Mietoinen-Turku –reitti. Taivassalon-Kustavin suunnasta ja Mynämäen puolella Aarlahden-Lauttanpään-Valaskallion-Pyheen-Huolin asutusvyöhykkeeltä, on Mynämäen keskustaan vain yksi kouluvuoro kumpaankin suuntaan.

Asiointimahdollisuudet oman kunnan keskustaan ovat autottomille kuntalaisille huonot. Yhteyksien parantamiseksi on perusteltua siirtää parin Kustavin-Taivassalon suunnan bussivuoron reitti kulkemaan Pyheen-Mynämän-Raumantien linjaa.

3. Uuden bussilinjan toteuttaminen Mynämäen sisäisten yhteyksien valtasuunnassa

Kohdissa 1 ja 2 on kyse pääasiassa nykyisten bussivuorojen reittien tarkistuksista ja muutaman lakkautetun bussivuoron palauttamisista, joilla säilytetään ja osittain parannetaan näiden suuntien asukkailla aiemmin olleita ja uusien asukkaidenkin tarvitsemia yhteyksiä kunnan keskustaan sekä Turun ja Uudenkaupungin suuntiin.

Kuitenkin Mynämäen kunnassa keskustan ulkopuolinen asutus painottuu poikittain Raumantien ja Kustavintien linjoihin nähden. Kunnan sisäisen liikenteen kannalta merkittävä asutuksen painopistevyöhyke kulkee Askaistentien suunnalta Mietoisten kirkonkylän, Raukkaan, Asemanseudun kylien ja kaavoitettujen omakotialueiden kautta keskustaan Linja-autoasemalle ja jatkuu Yläneentien suunnassa Raimelasta Tarvaisiin, Kalelaan, Karjalan kirkolle ja Laajoelle saakka. Yläneentien suunnassa ajaa muutamia bussivuoroja koulupäivinä, mutta Mynämäentien-Askaistentien suunnassa ei ole bussilinjaa ollenkaan. Tämän suunnan suurella kuntalaismäärällä on sietämättömän huonot yhteydet keskustan kunnallisiin ja yksityisiin asiointikohteisiin ja Yläneentien suuntaan.

On luontevaa jatkaa edellä mainittua Yläneentien linjaa poikittaislinjana Mietoisten kirkonseudun-Askaistentien suuntaan. Samalla on kuitenkin muistettava, että bussilinjan taloudellinen ja toiminnallinen perusta on sitä parempi, mitä useamman tyyppisiä matkatarpeita linja palvelee.

Tällöin huomio kiinnittyy siihen, että kaikki nykyiset Mynämäen rajat ylittävät bussivuorot suuntaavat linjalle Raision keskusta-Turun keskusta. Naantalin-Raision länsiosien-Turun länsiosien alueelle ei Mynämäeltä ole suoraa bussiyhteyttä. Kun kyseessä on todella suuri työpaikka- palvelu- ja asutusvyöhyke, on ennakkoluulottomasti tutkittava kokonaan uuden bussilinjan muodostamista Laajoen- Karjalan-Kalelan-Tarvaisten suunnalta Yläneentietä Mynämän linja-autoasemalle ja edelleen Asemantien-Mynämäentien-Askaistentien linjaa Askaisiin, josta jatko Naantalin-Turun osuudelle voitaisiin linjata kahta vaihtoehtoista reittiä:

VE 1: Askainen-Merimasku-Naantali-Turku,

VE 2, Askainen-Lemu-Kustavintie-Lietsalantie-Maskuntie-Naantali-Turku.

Turun päässä kumpikin linjaus kulkisi Naantalintien, Artukaisten ja rautatieaseman kautta linja-autoasemalle.

Bussireitin tarkka pituus riippuu yksityiskohtaisesta reittivalinnasta Karjalan alueella ja Turun päässä. Kokonaispituus olisi VE 1:ssä noin 97 km ja VE 2:ssa noin 92 km, kokonaismatka-aika reitin päästä päähän olisi vajaat 2 tuntia. Väli Laajoki-Mynämäen linja-autoasema kestäisi noin 50 minuuttia, väli Mynämäki-Naantali-Turku vaihtoehdoilla 1 ja 2 yli ja alle 50 minuutin. Väli Mynämäen linja-autoasema-Mietoisten kirkonkylä kestäisi noin 12 minuuttia.

Työmatkaliikenne:

Reitin Mynämäen osuuden asukkaista monta kymmentä prosenttia käy työssä Mynämäen keskustaajamassa. Askaisissa ja Naantalissa asuu yli 25 Mynämäen keskustaajamassa työssäkäyvää.

Mynämäeltä käy töissä Askaisissa noin 10 ja Naantalissa 50-100 henkeä. Saman verran mynämäkeläisten työpaikkoja on Raision – Turun rajalla Naantalintien suunnassa. Askaisista 20-40 henkeä ja Lemusta 30-70 henkeä käy töissä Naantalissa ja todennäköisesti saman verran Naantalintien suunnassa. Lisäksi VE 1:n varrella asuu yli 100 merimaskulaista ja vastaavasti VE 2:n varrella yli 100 Lemun – Lietsalantienvarren asukasta, joiden työpaikka on Naantalin – Naantalintien suunnassa.

Lähes kaikilla edellä mainituilla sadoilla työmatkoilla tämä bussilinja olisi ainoa tai vaihtoehtoa lyhyempi bussiyhteys. Nykyiset bussiyhteydet Naantalin suuntaan edellyttävät bussinvaihtoa Raision keskustassa.

Asiointi- ja kyläilyliikenne:

Esitetty bussilinja parantaisi mynämäkeläisten yhteyksien lisäksi erityisesti askaislaisten asiointi- ja kyläilymahdollisuuksia Mynämäessä ja Naantalin suunnassa, samoin VE 1 merimaskulaisten ja VE 2 lemulaisten vastaavaa liikkumista. Asiointi- ja kyläilymatkalaisten määrä bussilinjalla olisi todennäköisesti työmatkalaisten määrään nähden yhtä suuri kuin bussiliikenteessä yleensä.

Vapaa-ajan liikenne:

Bussilinja sivuaa tai leikkaa useita vapaa-ajan matkojen kannalta merkittäviä alueita, reittejä ja kohteita. Vanha Naantalin kaupunkialue on valtakunnallisesti merkittävä monipuolinen matkailukohde. Bussireitin toisessa päässä on yksi Etelä-Suomen suurimpia metsä- ja suoalueita, Kurjenrahkan kansallispuiston, Vaskijärven luonnonpuiston ja muiden suurten luonnonsuojelualueiden verkosto, jolla retkeily tulee entisestään lisääntymään. Bussireittiä leikkaavat Saariston pyöräilyreitit ja Vanha Postitie. Reitillä tai sen lähellä on matkakohteina mm. kuusi kirkkoa, Kultaranta (VE1), Louhisaari, muita kulttuuri- ja luontokohteita, Naantalin kylpylä, Messukeskus, golf-ratoja sekä varsinkin kesäisin erilaisia tapahtumia. Bussireitin suunnassa varsinkin ”merivyöhykkeessä” mutta myös ”metsävyöhykkeessä” on merkittävästi sellaista loma-asutusta, joka voi käyttää reitin busseja.

Koululiikenne:

Bussireitti toimisi luonnollisesti koululaiskuljetusten runkona, jolle syöttöliikenteen hoitaisivat lähinnä henkilöauto- ja pikkubussitaksit.

Bussinvaihtoliikenne:

Mynämäen ja Naantalin linja-autoasemien lisäksi bussinvaihtomahdollisuuksia tulisi uudella reitillä toteuttaa Askainen-Lemu-Nousiainen-Masku -suunnassa, niin, että Asemanseudun-Mietoisten kirkonkylän-Askaistentien suunnan kuntalaiset saisivat bussiyhteydet Maskun terveyskeskukseen. Tämä edellyttää bussireittimuutosta nykyisellä Askainen-Masku -reittillä. Lisäksi VE 1:ssä voidaan toteuttaa vaihdot Livonsaaren-Velkuan suuntaan ja Rymättylän suuntaan. Bussinvaihtojen suunnittelulla saadaan laajennettua sekä uuden pääreitin että bussinvaihtoreittien matkustajapohjaa. Jos ja kun radan henkilöliikenne saadaan toteutettua, myös bussin ja junan väliset vaihdot olisi helppo toteuttaa Mynämäen rautatieasemalla.

Yhteenveto:

Edellä kuvattu uusi bussilinja parantaa huomattavasti mynämäkeläisten mahdollisuuksia käyttää kuntakeskuksen yksityisiä ja yhteiskunnan palveluja, lisää asukkaiden kanssakäymismahdollisuuksia, vähentää liikennekustannuksia ja vähentää henkilöautoliikenteen ympäristöhaittoja. Samalla uusi bussilinja tuo mynämäkeläisille ja muillekin kokonaan uuden yhteyden Mynämäestä Naantalin-Raision lounaisosan-Artukaisten-Turun rautatieaseman suunnalle.

ESITÄN

1. että kunnanhallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin useiden Kustavintietä kulkevien bussivuorojen reitin palauttamiseksi/siirtämiseksi kulkemaan Mietoisten kirkonkylän kautta.
2. että kunnanhallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin Vehmaantien bussivuoromäärän palauttamiseksi aiemmalle tasolle, tarvittaessa siirtämällä joitakin Y-tien (ja/tai Laitilan) kautta kulkevia Uudenkaupungin bussivuoroja Vehmaantietä kulkeviksi ja parin Kustavin-Taivassalon suunnan bussivuoron siirtämiseksi Lauttanpään-Pyheen-Huolin-Mynämäen-Raumantien reitille.
3. että kunnanhallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin edellä kuvatun, Mynämäkeä yhdistävän, Naantalin kautta Turkuun kulkevan bussilinjan muodostamiseksi ja sovittamiseksi muiden bussilinjojen vuoroihin. (Kartta liitteenä)

Miia Kylänpää